Hiro Arikawa: Matkakissan muistelmat

En muista, miksi kiinnostuin tästä kirjasta alun perin. Luin kai siitä kehuvan arvion, joten kissojen ja japanin ystävänä tein siitä varauksen kirjastoon. Niin oli tosin tehnyt pari muutakin, joten jouduin odottelemaan useita kuukausia. Kun ilmoitus noudettavasta varauksesta viimein saapui, olin jo ehtinyt unohtaa koko kirjan, sekä syyni siitä kiinnostumiseen. Mutta mitäpä pienistä, Hiro Arikawan kaunis... Continue Reading →

Mainokset

Bram Stoker: Dracula

”Vampyyrikirjallisuuden ylittämätön klassikko”, lukee teoksen kannessa. Vampyyrikirjallisuuden ensimmäinen klassikko, sanon minä. Sillä vaikka opinkin suomentajan kattavasta jälkipuheesta, että vampyyrikirjallisuutta tosiaan oli jo ennen Bram Stokeria, on juuri Dracula se teos, joka muistetaan, jota toistetaan ja jonka vaikutus näkyy kaikissa myöhemmissä vampyyreissä, niin kirjallisuudessa kuin muussakin mediassa. Bram Stoker: Dracula Otava 2014 (1897) Suomennos: Jarkko Laine... Continue Reading →

Johanna Laitila: Lilium regale

Tätä esikoiskirjaa on blogeissa käsitelty jo runsaasti, vaikka se ilmestyi vasta tammikuussa. Tästä syystä en itse aio käsitellä teosta erityisen syvällisesti, saati jaa lainauksia. Sen ovat tehneet jo monet minua ennen, käykää lukemassa esimerkiksi heiltä: Kirjaluotsi Leena Lumi Kirja vieköön! Marjatan kirjat ja mietteet Tuijata. Kulttuuripohdintoja Lumiomena Johanna Laitila: Lilium regale Gummerus 2019 Sivuja: 350... Continue Reading →

Feministinen utopia 1900-luvun alusta: Herland

HBO:n Handmaid’s Tale sarjan jälkeen Margaret Atwood ja hänen feministinen dystopiaromaanisa Orjattaresi oli äkkiä taas ajankohtainen ja tunnettu. Itse olin juuri pari vuotta aiemmin sen lukenut, joten nyt kiinnostukseni suuntautui muualle. Pohdin utopiakirjallisuutta, ja kaverini vinkkasi minulle Keltainen seinäpaperi -novellistaan tunnetun Charlotte Perkins Gilmanin teoksen Herland. Mikä olisikaan mielenkiintoisempi aikamatka menneeseen, kuin 1915 kirjoitettu feministinen... Continue Reading →

Walter Moers: Uinuvien kirjojen kaupunki

Innostuin Rumosta niin, että päätin tutstua muihinkin kirjailijan teoksiin. Uinuvien kirjojen kaupunki jatkaa Walter Moersin Zamonian fantasiamaailmaan sijoittuvien kirjojen ketjua. Walter Moers: Uinuvien kirjojen kaupunki (Die Stadt der Träumenden Bücher) Otava 2008 (2004) Suomennos: Marja Kyrö Sivuja: 522 Kirjastosta Tällä kertaa päähenkilö on lohikäärme Hildegunst von Mythenmetz, joka kaikkien lohikäärmeiden tapaan on kirjailija, vaikkei vielä... Continue Reading →

Anthony Burgess: Kellopeliappelsiini

Melkein hävettää myöntää, etten ollut tätä klassikkoa aiemmin lukenut. Ja Stanley Kubrickin vuoden 1971 elokuvasovituksenkin näin vasta kirjan luettuani. No, parempi myöhään.. Vaikka sekä kirja että elokuva ovat oman lajinsa klassikoita, on niissä joitain eroja, esimerkiksi päähenkilön ikä. Seuraavat huomioni koskevatkin siis nimenomaan kirjaa. Anthony Burgess: Kellopeliappelsiini (A Clockwork Orange) Like 2007 (1962) Suomennos: Moog... Continue Reading →

Janne Nevala: Kirjastonhoitaja Topi Mullo

Janne Nevala: Kirjastonhoitaja Topi Mullo Reuna Oy 2015 Kansi: Gravision Sivuja: 269 Kirjastosta Nappasin tämän kirjan kirjastosta mukaani vain siitä syystä, että se oli nostettu esille ja kertoi kirjastonhoitajasta. En ollut koskaan aiemmin kuullut sen kirjoittajasta, Janne Nevalasta, saati kirjasta itsestään. Kansi ei kaloineen kaikkineen oikein puhutellut, mutta päätin antaa teokselle mahdollisuuden.   Kirjastonhoitaja Topi... Continue Reading →

Walter Moers: Rumo Ylämaailmassa ja Rumo Alimaailmassa

Walter Moers: Rumo Ylämaailmassa ja Rumo Alimaailmassa (Rumo & Die Wunder im Dunkeln) Otava 2005 ja 2006 (2003) Suomennos: Marja Kyrö Sivuja: 414 ja 338 Veljen hyllystä Hyvää alkanutta vuotta 2019! Tällä kertaa esittelen joululomalla veljeni hyllystä löytyneet kaksi kirjaa. Rumo on saksalaisen kirjailija ja sarjakuvataiteilija Walter Moersin nuortenkirja, joka sijoittuu Zamonia nimiseen fantasiamaailmaan. Samaan... Continue Reading →

Siri Kolu: Metsän pimeä

Siri Kolu: Metsän pimeä          Otava 2008 Sivuja: 394 Kirjastosta Vaikka Siri Koulu onkin tunnetumpi lasten- ja nuortenkirjoistaan, kuten Me Rosvolat -sarjasta, hänen esikoisteoksensa Metsän pimeä on suunnattu aikuisemmille. Tosin sen päähenkilö Laura on nuori, teoksen toisella aikatasolla n. 17-vuotias lukiolainen Keravalta, ja toisella muutamia vuosia vanhempi yliopisto-opiskelija Helsingin Kalliossa. Lauran isä on kuollut, äiti masentunut... Continue Reading →

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑