Kurt Vonnegut: Mestarien aamiainen

aamiainenKurt Vonnegut: Mestarien aamiainen, eli hyvästi masentava maanantai (Breakfast of Champions or Goodbye Blue Monday!)
Tammi, Keltainen kirjasto 1994 (englanninkielinen alkuteos 1973)
Suomennos: Marjatta Kapari
Sivuja: 275

Koska kirjan nimen toinen osa on Hyvästi masentava maanantai, päätin kirjastosta sen lainatessani, että luen sitä vain maanantaisin. Takana on nyt melkein kaksi kuukautta kiireisiä, mutta kenties vähemmän masentavia maanantaipäiviä.                     

 Poiketen monista muista kirjailijan teoksista, Mestarien aamiaisen maailmasta puuttuu lähes kokonaan absurdi fantasiamaisuus. Ihmiset ja maailma ovat outoja, mutta eivät sittenkään sen oudompia kuin oikeastikaan. Kronologisesti etenevä juoni esitellään kokonaisuudessaan jo ensimmäisessä luvussa: tieteiskirjailija Kilgore Trout saa kutsun Midland Cityn taidefestivaaleille. Siellä hulluksi tulossa oleva Dwayne Hoover lukee yhden hänen teoksistaan. Siitä Hoover sekoaa täysin, ja lopulta toimitetaan pakkopaidassa mielisairaalaan. Juoni toimiikin lähinnä vain kehyksenä ihmisien ja ihmiskunnan omituisuuksien kuvaamiselle. Pilkan kohteena ovat jälleen kerran enimmäkseen amerikkalaiset.

Raskaan kyynisyyden lisäksi kirja on täynnä huumoria, kuten odottaa sopii. Mukaan mahtuu myös lyhyitä selostuksia useista Kilgore Troutin tieteistarinoista. Materiaalia on hurjasti, mutta tapahtumia suhteellisen vähän.

Päähenkilö on monista muistakin Vonnegutin teoksista tuttu Kilgore Trout, sekä Midland Citynläinen autokauppias Dwayne Hoover. Heitä ympäröi suuri joukko muita henkilöitä, mukana itse Kurt Vonnegut. Sekä henkilöhahmona, kaikkitietävänä kertojana että kuvittajana toimiva Vonnegut tuskin voisi olla enempää läsnä kirjassa. Hän rikkoo kerronnan rajoja joka sivulla, silti niin tyylikkäästi (tai tyylittömästi), että se tuntuu oikealta. Aina välillä kerronta katkeaa kirjailijan itsensä piirtämään estottomaan kuvaan.

Osasyy kirjan (ja Vonnegutin tuotannon ylipäätään) yksityiskohtien paljoudelle ja juonen merkityksettömyydelle saattaa olla se, että kirjailija kertoi tajunneensa, että ihmiset pyrkivät elämään, kuin kirjojen keksityt ihmiset elävät. Se on seikka joka tekee hänen mielestään Yhdysvalloista vaarallisen ja onnettoman maan.

”– minä päätin luopua juttujen sepittämisestä. Minä kirjoittaisin elämästä. Kaikki henkilöt olisivat täsmälleen yhtä tärkeitä. Kaikille asioille pantaisiin samaten yhtä paljon painoa. Mitään ei jätettäisi kertomatta. Muut saivat tuoda järjestystä kaaokseen. Minä sen sijaan toisin kaaosta järjestykseen, ja niin minä myös uskon tehneeni.”

Kunnon Vonnegutia ei voita mikään, joten kirjailijan tuotannosta nauttiville on tämäkin täyskymppi!

Ainiin! Mestarien aamiainen tarkoittaa tässä tapauksessa martinia, eikä sillä ole mitään tekemistä tuotemerkin omistavien aamiaismurojen kanssa. Hyvästi masentava maanantai taas on erään pesukonemerkin slogan. Kummallakaan ei ole merkitystä kirjan juonen kannalta.

Mainokset