Kaksitoista klassikkoa 4-6/12: Ariel ja Syntymäpäiväkirjeitä

Koska Sylvia Plath ja Ted Hughes olivat aikoinaan aviopari, ja koska Syntymäpäiväkirjeitä kertoo Plathista, esittelen heidän kokoelmansa yhdessä. Ariel ja Syntymäpäiväkirjeitä olivat klassikkopakettini ainoat runokokoelmat. Koska en juuri runoista perusta, jännitin näiden lukemista etukäteen, osittain turhaan.

ArielSylvia Plath: Ariel
Kirjayhtymä 1983 (1965)
Suomennos: Kirsti Simonsuuri
Kansi: Victoria Lucas
Sivuja: 87
SyntymäpäiväkirjeitäTed Hughes: Syntymäpäiväkirjeitä 
(Birthday letters)
WSOY 1999 (1998)
Suomennos: Alice Martin
Sivuja: 254

Sylvia Plath oli amerikkalainen runoilija (1932-1963), jonka ura jäi lyhyeksi, mutta arvostetuksi. Elämänsä Plath päätti itsemurhalla. Ariel oli Plathin viimeinen kokoelma, joka julkaistiinkin hänen kuolemansa jälkeen. Kokoelman runot ovat modernistisia, eikä niissä juuri esiinny (ainakaan suomennoksessa) soinnillisuutta. Teemoina läsnä ovat kuolema, ahdistuneisuus ja masennus, mutta toisinaan myös ilo.

Plathin runoista minun oli vaikea saada kiinni. En tiedä mistä se johtuu, mutta juuri niiden tyyppinen runous menee kovaa ja korkealta ohi. Kai minusta puuttuu tietynlainen herkkyys lukea niitä, tai sitten olen vain liian käytännöllinen ymmärtämään, miksi asioita ei voi sanoa suoraan. Oli miten oli, niistä nauttivat toisenlaiset ihmiset. Sen verran ahdistavaa luettavaa kuolemankaipuun runot olivat, että niiden jälkeen luin kevyemmän kirjan. Ylpeydestä ja ennakkoluulosta lisää ensi kerralla.

Hughesin runoista pidin enemmän. Ted Hughes (1930-1998) oli brittiläinen kirjailija, runoilija ja käsikirjoittaja. Kirjallisen työnsä lisäksi Hughes tunnettiin skandaalinomaisesta avioliitostaan runoilija Sylvia Plathiin. Syntymäpäiväkirjeitä jäi Hughesin viimeiseksi teokseksi. Se on kokoelma Sylvia Plathille omistettuja runoja, jotka ajallisesti kertovat näiden kahden kirjailijan tapaamisesta Plathin itsemurhaan asti. Tässä kokoelmassa Hughes ensi kerran kertoo avoimesti suhteestaan.

Runot ovat modernistisia vapaamittaisia ja -rytmisiä. Enemmän kuin herättävät mielikuvan, ne kertovat tarinaa. Kerronnallisen funktion takia minun oli helpompi keskittyä näihin kuin Arielin runoihin. Tarina kertoo kahden rakastavan ihmisen vaikeasta suhteesta ja sen traagisesta lopusta. Tapahtumiin on helppo eläytyä ja runojen minä saa sympatiaa puolelleen. Tämän tyylistä runoutta voisin lukea toistekin!

Syntymäpäiväkirjeistä "Kasvi"
Syntymäpäiväkirjeistä ”Kasvi”

Ainiin, päätin osallistua Kirjakaapin kummitus -blogin järjestämään kirjankansibingoon! Kilpailuaika on 15.5.- 15.8. Kirjoja saa kuitata bingoon takautuvasti kilpailuajan puitteissa. Siispä Syntymäpäiväkirjeitä kuittaa kohdan ”kasvi”.

Mainokset

One thought on “Kaksitoista klassikkoa 4-6/12: Ariel ja Syntymäpäiväkirjeitä

Add yours

  1. Päivitysilmoitus: Tuliko bingo? | Sunnuntaisatuja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: