Kiireitä, kiireitä…

Mitä voin sanoa? Viimeinen kuukausi ja seuraavat kaksi ovat täynnä. Täynnä opiskelua, töitä ja niitä ns. vapaa-ajan aktiviteetteja. Varsinaista vapaata aikaa ei tunnu olevan.

Kirjoja olen kyllä lukenut, viimeisimpänä Väinö Linnan klassikon Tuntematon sotilas. Yllätyn joka kerta siitä, miten viihdyttävästä teoksesta on kyse. Jotenkin Tuntemattoman ansaittu klassikko-leima tuntuu keräävän pölyä ja tiiliskivimäisyyttä humoristisen ja helppolukuisen kirjan päälle. Mieleen nousevat synkkä aihe ja merkitys yhteiskunnalle, eivätkä ronskit vitsit ja mukaansatempaava kerronta. Seuraavalla kerralla taidan lukea Sotaromaanin, eli saman teoksen sensuroimattoman version. Olen kuullut, etteivät erot ole suuria, mutta en usko ennen kuin itse näen.

Klassikoiden luku minun osaltani jatkuu vielä. Suomen kirjallisuuden klassikoihin minut käänsi kurssi nimeltä Johdatus Suomen kirjallisuushistoriaan, seuraavana on vuorossa Johdatus länsimaiseen kirjallisuushistoriaan. Luettavana on näytelmiä, romaaneja, novelleja ja lyriikkaa, hieman oman kiinnostuksen mukaan. Lisää saatte kuulla, kun kurssi etenee.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: